Rotumääritelmä muutosten tuulissa... tai sitten ei

TAUSTAA

Italian rotujärjestö il Circolo del Pastore Maremmano-Abruzzese CPMA teetti vuonna 2000 tutkimuksen. Sen tarkoituksena oli saada rotumääritelmä vastaamaan paremmin nykytodellisuutta. Tutkimusta johti professori Francesco Panella Perugian yliopistossa, joka on eläinlääketieteen ja eläinbiologian johtavia tutkimuslaitoksia ja opinahjoja Italiassa. Professori Panellaa auttoi CPMA:n tekninen komitea. Kenttätyöstä vastasivat lähinnä rodun erikoistuomarit Paolo Damiani, CPMA:n nykyinen puheenjohtaja ja Sandro Allemand, CPMA:n edellinen puheenjohtaja. Työ alkoi siis vuonna 2000, ja tulokset sekä muutosesitykset esiteltiin Italian Kennelliitolle ENCI:lle.

Tutkimuksen taustalla oli tarve muutoksiin, jotka on havaittu selvästi koirissa näyttelyissä ja kenneleissä. Jotkin rotumääritelmässä esiintyvät mitat ja mittasuhteet eivät enää vastaa rodun morfologiaa. Etenkin pään ja sen eri osien mittasuhteiden on todettu olevan varsin kaukana todellisuudesta. Näitä ovat mm. pään pituuden suhde säkäkorkeuteen, kallon pituuden suhde kuonon pituuteen sekä kuonon syvyyden suhde sen pituuteen. Havaintojen mukaan voimassaolevan rotumääritelmän mittasuhteet ovat liian tiukat, ja niihin kaivattiin vaihtelevuutta. Silmämääräiset havainnot vahvistettiin biometrisin mittauksin, joilla etsittiin mahdollisia eroja ihannekoiran parametreihin nähden. Lisäksi joidenkin termien katsottiin olevan vanhentuneita, ja ne haluttiin korvata yleisemmin käytössä olevilla ja tarkemmilla ilmaisuilla.

MATERIAALI JA METODIT

Tutkimusta varten koirista otettiin seuraavat mitat: säkäkorkeus, pään pituus ja leveys, kallon pituus, kuonon pituus ja syvyys. Lisäksi koirat punnittiin. Mittaukset tehtiin 48:lle yli 18-kuiselle koiralle. Niistä 29 oli uroksia ja 19 narttuja. Koirat valittiin satunnaisesti kenneleissä tai CPMA:n radunoissa, rodun erikoisnäyttelyissä.

Mitoista laskettiin seuraavat indeksit: pään pituuden ja leveyden suhde (kefaalinen indeksi), pään pituuden suhde säkäkorkeuteen kymmenesosina, kuonon syvyyden ja pituuden suhde prosentteina, kuonon pituuden suhde kallon pituuteen kymmenesosina. Lisäksi 60 muulta koiralta mitattiin paino. Näistä 35 oli uroksia ja 25 narttuja.

TULOKSET

Tässä artikkelissa on mainittu ja kommentoitu vain tulokset, jotka liittyvät rotumääritelmään kaivattaviin muutoksiin. Piirteiden tutkiminen ja indeksien laskeminen osoitti, että vaihtelevuus tutkimusmateriaalissa oli kohtuullista.

1. Säkäkorkeus (rotumääritelmän mukaan urosten kuuluu olla 65?73 cm, narttujen 60?68 cm korkeita)
- urokset: keskiarvo 69,94 cm
12 yksilöä (42,9 %) 68,1?70 cm
3 yksilöä 64,1?66 cm,
(vain yksi uroksista oli nykyisen standardin alarajalla = 65 cm)
79,32 % uroksista 68,1?73 cm
(tendenssi: kasvattajat pyrkivät valitsemaan jalostukseen vain >70 cm korkeita uroksia)
- nartut: keskiarvo 64,29 cm
- jakaantuminen yhtenäisempi kuin uroksilla,
hiukan enemmän 62,1?64 cm välillä.
- kaksi nartuista 68 cm korkeita.

2. Indeksi 1 (kefaalinen indeksi: pään leveys x 100 : pään pituus)
- keskiarvo 50,6 (termit: brakykefaalinen >50, dolikokefaalinen <50, mesokefaalinen =50)
- 48 yksilöstä vain 13:n indeksi oli alle 50 (11 narttua, 2 urosta)
- 35:llä 50?52,96 eli 72,92 %:lla, eli reilusti yli 50.
- 13:lla 50?50,49.
- uroksilla keskiarvo noin 51.

3. Indeksi 2 (pään pituus)
- indeksi keskimäärin 3,86/10
- vain kaksi yksilöä (=4,2 %) yli 4/10,
- kolme yksilöä = 4/10 säkäkorkeudesta.
- 64,6 % 3,8?3,99/10 säkäkorkeudesta.
- 25 % 3,6?3,79 säkäkorkeudesta.

4. Indeksi 3 (kuonon syvyys)
- syvyys suhteessa kuonon pituuteen keskimäärin 78,32 %.
- 16 yksilöllä = 33,3 % 79,01?82 %
- 7 yksilöllä alle 73 %, niistä vain yksi alle 71 % = 70,83 %.
- 48 yksilöstä 33:lla kuonon syvyys 76?85 %, vain yhdellä yli 85 % = 87,50 %.

5. Indeksi 4 (kuonon pituus)
- keskimäärin 1,6/10 kallon pituutta lyhyempi.
- 15 yksilöllä (=31,3 %) 1,31?1,6/10.
- vain kahdella nartulla kuonon pituus alle 1/10 kallon pituudesta.
- kaikilla muilla mitatuilla eli 43 yksilöllä indeksi yli 1/10, niistä 36:lla 1,2?2,2/10.

6. Paino
- uroksilla paino vaihteli 41?56 kg.
- nartuilla 30?45 kg.
- 30 urosta 42?52 kg, 10 urosta yli 50 kg, kolme yli 52 kg (=56, 53, 54,5 kg), vain kaksi urosta alle 42 kg (= 40 ja 41 kg).
- 23 narttua 32?42 kg, niistä 15 yli 35 kg.
- vain kahdella nartulla paino alle 32 kg (30 ja 31 kg).
-> standardi uroksilla 35?45 kg, nartuilla 30?40 kg eli ei enää vastaa todellisuutta.
- ei alle 40-kiloisia uroksia ja 85,8 % punnituista yksilöistä 42?52 kg.
- vain kaksi (=5,7 %) urosta alle 42 kg ja kolme (=8,5 %) yli 52 kg.
- myös nartuilla standardi ei enää vastaa todellisuutta, vaikka ero ei olekaan niin selvä.
- 88 % nartuista 32?42 kg, vain yksi (= 4 %) painoi 30 kg ja yksi 31 kg).

JOHTOPÄÄTÖKSET

Suoritetut mittaukset vahvistivat epäilyt, joiden mukaan jotkin määritelmässä mainitut mitat eivät vastaa rodun morfologista todellisuutta.

1. pään pituus: vain 4,17 % mitatuista yksilöistä sopi määritelmän vaatimukseen, jonka mukaan sen täytyy olla vähintään 4/10 säkäkorkeudesta. Kaikilla muilla yksilöillä se jäi yleisesti alhaisemmaksi.
2. Hyvin suuri vastaamattomuus kuonon syvyyden suhteessa sen pituuteen. Standardin mukaan sen täytyy olla suupielen kohdalta mitattuna puolet pituudesta.
3. Myös kuonon pituus suhteessa kallon pituuteen, joskin huomattavasti vaihdellen, oli olennaisesti poikkeava. Nykyinen määritelmä edellyttää kuonon pituuden olevan alle 1/10 kallon pituudesta.
4. Myös säkäkorkeus ja paino poikkesivat melkoisesti määritelmän vaatimuksista, jotka ovat varsin hillittyjä populaatiossa todettuihin mittoihin nähden.

Tutkimus osoitti, että määritelmä olisi tarpeen muuttaa vastaamaan rodun nykyistä tilannetta.

PYYNTÖ TARKISTUSTEN TEKEMISEKSI ROTUMÄÄRITELMÄÄN

Tehdyn tutkimuksen perusteella CPMA ehdotti joitakin tarkistuksia rotumääritelmään. Muutosehdotukset eivät kuitenkaan olleet perustavaa laatua. CPMA katsoi, että määritelmä olennaisimmilta osiltaan oli oikein, eikä siihen ollut syytä kajota. Ehdotetut muutokset koskivat joitakin viittauksia ja mittoja, jotka eivät vastaa rodun nykytilaa ja jotka joka tapauksessa vaikuttavat liian tiukoilta, eikä niitä voi soveltaa koirakantaan, jossa on selvästi huomattavaa vaihtelua. Halu määritelmän tarkistamiseen syntyi myös tarpeesta välttää sitä, että viittaukset etenkin mittoihin ja numeerisiin suhteisiin jotka eivät vastaa rodun nykytilaa voivat aiheuttaa kasvattajien keskuudessa sekaannusta ja joita rotujärjestö ei voi puolustella.

EHDOTETUT MUUTOKSET*

Yleisvaikutelma:

Määritelmä: Maremmano-abruzzese on suuri voimakasrakenteinen ja olemukseltaan hieman karkeatekoinen koira. Samalla se on majesteettinen ja ylväs.

Muutos: Maremmano-abruzzese on suuri voimakasrakenteinen ja olemukseltaan hieman karkeatekoinen koira. Samalla se on majesteettinen ja ylväs. Sukupuolileima selvästi korostunut.

Tärkeät mittasuhteet:

Määritelmä: Pään pituus on 4/10 säkäkorkeudesta. Kuonon pituus on 1/10 kallon pituutta pienempi.

Muutos: Pään pituus vaihtelee 3,7?4/10 säkäkorkeudesta. Kuonon pituus on hieman kallonpituutta lyhyempi: Kuono on noin 1,2?2,2/10 kalloa lyhyempi.

Kallo:

Määritelmä: Kallo on melko leveä, kallon sivulinjat hieman pyöristyneet. Sivukuvaltaan kallo on myös kupera. Kallon ja kuonon ylälinjat eivät ole aivan yhdensuuntaiset, mistä johtuen pään sivukuva on hiukan kupera. Kulmakaaret ovat kohtalaisen korostuneet. Otsauurre on vähäinen. Niskakyhmy on melko huomaamaton.

Muutos: Kallo on leveä, kallon sivulinjat ovat riittävän pyöristyneet. Sivukuvaltaan kallo on kohtalaisen kupera. Kallon ja kuonon ylälinjat eivät ole aivan yhdensuuntaiset, mistä johtuen pään sivukuva on kohtalaisen kupera. Kulmakaaret ovat kohtalaisen korostuneet. Otsauurre on vähäinen. Niskakyhmy on melko huomaamaton.

Kuono:

Määritelmä: Pituudeltaan kuono on 1/10 kallon pituutta lyhyempi. Suupielen kohdalta mitattuna kuonon syvyys on vähintään puolet pituudestaan. Kuono kapenee tasaisesti kärkeä kohden; tästä huolimatta kuonon etuosa pysyy tylppänä. Kuono on silmien alta hieman kovertunut.

Muutos: Pituudeltaan kuono on hieman kallon pituutta lyhyempi. Kuono on noin 1,22?2/10 kallon pituutta lyhyempi. Kuonon tulee olla syvä, noin 75?85 % sen pituudesta. Kuono kapenee tasaisesti kärkeä kohden; siitä huolimatta kuonon etuosa pysyy tylppänä (kuono on kartiomainen ja sen tyvi on leveä). Kuono ei ole kovertunut silmien alta.

Silmät:

Määritelmä: Eivät suuret koiran kokoon nähden. Iiriksen väri okra tai tummanruskea. Sivulta katsottuna** silmä ei saa olla syvällä eikä ulkoneva. Ilme älykäs ja tarkkaavainen. Silmäaukot mantelinmuotoiset ja luomen reunat mustapigmenttiset.

Muutos: Eivät suuret koiran kokoon nähden ja etäällä tosistaan. Iiriksen väri okra tai tummanruskea. Silmien sijainti lateraalinen. Silmä ei saa olla syvällä eikä ulkoneva. Ilme älykäs ja tarkkaavainen. Silmäaukot mantelinmuotoiset ja luomen reunojen pigmentti musta.

Korvat:

Lisäys: Edestä katsottuna korvien tulee käytännössä peittyä kaulukseen.

Koko:

Määritelmä: Säkäkorkeus uroksilla 65?73 cm, nartuilla 60?68 cm.

Muutos: Säkäkorkeus uroksilla 67?73 cm, nartuilla 62?68 cm.

Paino:

Määritelmä: Urokset 35?45 kg, nartut 30?40 kg.

Muutos: Urokset 42?52 kg, nartut 32?42 kg.

Hylkäävät virheet:

Lisäys: Liiallinen arkuus tai perusteeton aggressiivisuus.
(Tämä lisäys on jo FCI:n virallisissa englannin-, saksan-, ranskan- ja espanjankielisissä versioissa, mutta se puuttuu niin italian- kuin suomenkielisistä rotumääritelmän käännöksistä.)

LOPPUKOMMENTTI

Aika näyttää, hyväksyykö Italian Kennelliitto CPMA:n haluamat muutokset vai jäävätkö ne kuolleeksi kirjaimeksi, kuten vääjäämättä näyttää tapahtuvan ja pelätään käyvän. Muutosesitys on maannut jo useamman vuoden ENCI:n silmäätekevien pöytälaatikossa. ENCI:ssä vaikuttaa myös taho, jonka suurimpana tavoitteena tuntuu olevan jarruttaa kaikkea sitä myönteistä kehitystyötä, jota CPMA on rodun parhaaksi koettanut ja koettaa tehdä. Näin kävi jalostustarkastuksen ja luonnetestin kohdalla, ja näin tullee käymään myös rotumääritelmän muutosesitykselle, jos jonkinlainen ennustaminen sallitaan. Kaikenlainen kehitys, joka ei istu omaan valta-ajatteluun ja itseriittoiseen kasvatustyöhön, nähdään pelkästään pahana. Tällainen korskeus tosin on arkipäivää muuallakin kuin Italiassa.

Joka tapauksessa mikäli ehdotukset kuin ihmeen kaupalla joskus hamassa tulevaisuudessa hyväksyttäisiin ENCI:ssä, siitä olisi vielä pitkä taival kuljettavana ennen kuin muutokset hyväksyttäisiin FCI:ssä ja ennen kuin ne olisivat voimassa myös meillä Suomessa. Omasta mielestäni akuutein voimaan saatava muutos koskee maremmano-abruzzesen painoa. 73 senttiä korkea uros, joka saa painaa enintään 45 kiloa, muistuttaa pikemmin vinttikoiraa kuin sutta uskottavasti uhmaavaa laumanvartijaa. Tarvetta ei kuitenkaan liene palata vuonna 1952 voimassa olleeseen pastore abruzzesen määritelmään. Sen mukaanhan uros sai olla jopa 80 senttiä korkea ja painaa 70 kiloa. Nartuilla vastaavat ylärajat tässä Cagnolin, Colonnan ja Pischeddan laatimassa määritelmässä olivat 75 senttiä ja 60 kiloa. Abruzzossa tosin moni haikailee sellaisiakin valkoisia jättejä.

Lähde: Risultati di una ricognizione morfometrica effettuata sul cane da pastore maremmano-abruzzese al fine di una più idonea formalizzazione dello standard (CPMA)

*vapaasti suomennettuina.
**käännösvirhe suomenkielisessä virallisessa määritelmässä.

<= Takaisin